Pahoittelut, että blogin päivittämisessä on ollut pieni tauko. Vaikka korona onkin laittanut monet seurakunnan normaalit tapahtumat tauolle, on sekä Mimmillä että minulla riittänyt kiirettä. Yksi mielenkiintoinen meitä työllistänyt projekti oli yhteistapaamisen suunnittelu turkulaisten rippikoululaisten kanssa. Siitä, kuinka tapaaminen sujui, kuulemma myös pian lisää toisessa blogitekstissä.

Helmikuun 18. päivä pidimme kevään kolmannen tapaamisemme, jossa aiheena oli kukas muukaan kuin Jeesus. Ennakotehtävänämme pohdimme sitä, mitä Jeesus meille merkitsee. Saimme huomata, että Jeesuksen merkitystä ei ole aina kovin helppo hahmottaa. Hän on henkilönä niin moniulotteinen, että ei ole helppo valita vain yhtä merkitystä hänelle. Tämä monipuolisuus sopi myös hyvin päivän aktiviteettiin, jossa saimme muodostaa uusia sanoja sekä suomeksi että ruotsiksi pidempien sanojen kirjaimista. Yllättävän paljon uusia sanoja muodostuu, kun antaa luovuutensa kukkia.

Opetusosuudessa kuulimme kattavan tarkastelun siitä, kuka Jeesus on historiallisena henkilönä. Hänestä on olemassa yllätävän paljon historiallisia todisteita myös Raamatun ulkopuolella. On myös kiinnostavaa miettiä, mitä esimerkiksi Jeesuksen perhe ajatteli hänestä, kun hän teki kaikki Raamatussa kerrotut tunnustekonsa. Loppuhartaudessa saimme kuulla siitä, mikä on ehkä kaikkein merkittävintä Jeesuksessa: Että hän on ihmiseksi syntynyt Jumalan rakkaus, joka rakastaa meitä sellaisina kuin olemme. Tästä meitä muistuttavat rukoushelminauhan punaiset rakkauden helmet.

Ensi kerralla pääsemmekin tapaamaan turkulaiset rippikoulaiset, joiden kanssa pääsemme toivottavasti kesällä leirille. Hienoa kuitenkin päästä tapaamaan heitä jo nyt ja tehdä yhteistyötä suomalaisten nuorten kanssa.

Teksti: Riki Kuivalainen